Kortit kolmekymppisille

Pari miespuolista ystävystä järkkäsivät yhteiset 30-v synttärit, joihin menimme lauantaina Suikkasen kanssa. Oli ihan hauska veto vuokrata erikseen iso tila, sinne hyvät tarjoilut, ja molemmat tyypit saivat kutsua niin paljon porukkaa kuin halusivat. Itse olin vielä kyllä hieman toipilas, niin kisakunto loppui jo kymmenen aikaan illalla ja siitä köröttelin bussilla kotiin pääkipu matkakaverina. Suikkasellakin oli pääkipu tänä aamuna. En tiedä milloin se on könynnyt kotiin. :D

Tänä vuonna melkein kaikki tutut täyttävät pyöreitä vuosia (Suikka mukaanlukien..) ja on ehkä ihan hyvä yhdistää noita juhlia, koska muuten koko vuoden viikonloput olisivatkin pelkkiä 30-v synttäreiden juhlimista. Meillä olisi Suikan kanssa molemmilla hyvä syy synttäribileiden järjestämiseen, mutta meille tuli erimielisyyksiä juhlien järjestämisestä. Mä haluaisin pitää hyvät kekkerit ja Suikka taas ei mistään hinnasta halua järjestää juhlia. Joten kompromissinä sovittiin, että mennään syömään jonnekkin perhepiirin kesken ja istumaan iltaa. How nice... Varmaan on kovat reivit.


Mutta nyt itse asiaan: Kundeille on vaikea tehdä kortteja. Ne eivät myöskään ehkä arvosta niitä niin paljoa kuin tytöt arvostavat. Ei ehkä ihan voi laittaa koristeeksi kukkasia ja perhosia. Siksi kortista pitääkin tehdä mielenkiintoisempi, vaikka harhauttamalla! :D Joka tarkoittaa sitä, että kortin kylkeen pitää liittää pullo. Viina se on viisaiden juoma.

Inspiraationa toimi Freixenet-skumppa! Kuviopaperin koukerokuvioinnin tein itse kohokuvioalustalla. Kirjaimet olivat valmiiksi glitteröityjä chipboard-alustasta. Hopeiset timantit ja kruunu ovat "metallimaisia" tarroja.

Inspiraationa toimi Dooley´s-likööri. Chipboard-kirjaimet olivat alunperin punaisia ja vihreitä, joten ne piti värjätä ensin mustalla musteella ja lisätä neljä kerrosta mustaa glitterliimaa, ennenkuin kirjaimet olivat ihan mustia. Tausta on tehty leimasimella ja petrolinvärisellä kohopulverilla.

Pojille miehiset pikku lahjapussukat ja viskipullot korttien kylkeen. Kyllä tuli kehuja kun tarkastelivat lahjoja. :D Ja olivat kortitkin mieleen. Lämmittääpä sydäntä.

T

This is where the magic happens...

Herran peti.

I <3 my bedroom.

Arvatkaa kumpi on Suikkasen puoli?

T

Ystävänpäiväkortteja

Tarkoitus oli julkaista tämä Ystiksenä, mutta sattuneesta syystä vähän venyi. Mun kovasta kuumeesta tulikin sairaalakeikka ja vietin ystävänpäivän romanttisesti sairaalayökkärissä kanyyli kämmenselässä. Mutta, nyt back to business, ihana olla omassa kotona. Jos vielä joskus pääsisi sinne työpaikallekkin.

Aloin jo ehkäpä kuukausi sitten askartelemaan kortteja kavereille. Kokosin tähän kivoimman näköiset. Tarkoitus oli pitää taas korttitehdasta yllä mutta loppumetreillä sairastuminen yllätti niin ei enää puhti riittänyt.

Kimalteleva ruusukuvio on siirtokuva, kirjaimet tarroja ja sydän haaraniitti.

Cupcaken juoni on hienonnetussa lasimurskassa, jotka on liimattu kuorrutukseen. Pinkit osiot ovat glitterliimaa.

Teksti ja sydänkuvio on leimattu leimasimella ja värjätty kohopulverilla. "Muistilapun" reunoilla on pinkki glitterliima.

Mun mielestä tämä on söpöin leimasin mitä ystävänäpäivänä voi käyttää! Kuva on värjätty erivärisillä leimasinmusteilla ja tehostettu erivärisillä glitterliimoilla.

Kauniita kortteja kauniille ystävilleni <3 Vähän harmitti, kun en ehtinyt ennen sairaalakeikkaa postittamaan kortteja ajoissa, eli menevät vastaanottajille vasta ensi viikoksi. On ihan eri asia saada kortti nimenomaan ystävänpäivänä, kun muutama päivä myöhässä. Jutun juoni ehtii mennä jo ohi... Mutta pääasia toisaalta, että mun ystävät tietää miten tärkeitä ne on, ei aina tarvitse olla ystävänpäivä sen kertomiseen.

T

Kuuma kuume

Eipä ole tullut paljoa ajateltua edes blogiin kirjoittamista, olen ollut viimeaikoina jättäny oman onnensa nojaan kaiken ylimääräisen ja keskittynyt töihin. Ja sehän sitten kostautui, nyt olen sellaisessa koomatilassa kotona, ettei mitään rajaa! Epäilen influenssaa, ainakin oireet viittaavat siihen ja kuume sahaa edes takaisin. Kylmä, kuuma, kylmä, kuuma. Enpä olekkaan ikinä ollut tälläisessä kuumeessa, jossa kuumemittari pomppaa kivasti yli 39 asteen. Jes, saa olla kotona eikä tarvii mennä töihin. Tai näin sitä vois ajatella, mutta sairasloma tulee yksityisyrittäjälle aina kalliiksi ja ikinä ei sais olla kipeenä. Näin se vaan on. Eikä kotona oleminen auta yhtään, kun olo on niin kamala ettei tästä nauti; mitään et voi tehdä, koska olo on niin suoraan sanoen kakka. Telkkariohjelmia ei voi katsoa, koska pää ei vaan rekisteröi mitä siellä tapahtuu. Koiraa ei voi ulkoiluttaa, koska portaiden käveleminen alas alkaa jo tuntumaan keuhkoissa. Ruoka ei maistu, koska oksettaa ja tuntuu että makuaisti on kadonnut jäljettömiin. Ainoa asia mitä voi tehdä, on maata selällään sängyssä X-asennossa ja peittojen alla, koska jokaiseen lihakseen sattuu. Nyt jo kiroan omia puheitani, kun viime viikolla olin flunssainen, että "miks ei voi tulla vaan kunnolla kipeeks ja kärsii pari päivää, kun olla tälläinen puolikuntoinen ja kärsiä monta viikkoa!". Onneks on toi Suikkanen. Oon parin päivän aikana saanut hyvää ensihoitoa. Mutta kaikille neuvoksi: Älkää hankkiko tätä tautia.

Jee, tää alkaa jo laskemaan!

Jos tästä joskus selviydyn, aion ajatella itseäni hieman enemmän. Terveys ja hyvinvointi muiden asioiden edelle. Tärkeimmät asiat unohtuvat kaiken työn, stressin ja muiden miellyttämisen lomassa.

T

Herkku

Viikonloppuna sain luvan kanssa syödä herkkuja, koska olin kipeänä. Kaverit sanoi että sillon saa herkutella! Viime yönä tuli Super Bowlia suorana lähetyksenä, ja me jouduttiin tekemään isosiskon kanssa vaihtarit, koska niiden luona pidettiin kisakatsomoa. Elikkä Suikkanen lähti katsomaan jefua, ja sisko tuli mun seuraksi yökylään. Jopa meidän nuorinkin sisar pääsi paikalle ja oli kerrankin aikaa olla omien siskojen kanssa ja herkutella ja hömpötellä. Syötiin hieman herkkuja ja katsottiin DVD:ltä Angelina Jolien koskettava leffa Changeling. Mä panostin jälkkäriin ja isosiskon toiveena oli jokin juustokakku. Anoppi antoi vähän aika sitten mulle 6 litraa mustikoita, ja tietenkään niistä ei voinut kieltäytyä, joten nyt joka kerta kun leivon jotain, on pakko tehdä jotain missä on mustikkaa, ettei noi marjat mene huonoksi. Noh, antioksidantteja, antioksidantteja...

Tällä kertaa vuorossa:

Mustikka-vanilja juustokakku

Raaka-aineet

200 g                kaurakeksejä
50 g                  sulatettua voita tai margariinia
2 dl                   vaahtoutuvaa vaniljakastiketta
2 dl                   rasvatonta maitorahkaa
2 dl                   maustamatonta kevyt tuorejuustoa
1 dl                   hienoa sokeria
1 rkl                  vaniljasokeria
1 rkl                  puristetun sitruunan mehua/ Sicilia-sitruunatiivistettä
5                       liivatelehteä
250 g                mustikoita (tai halutessa muita marjoja)

Ohje

Pohja: Hienonna keksit (piparitkin käyvät). Sekoita joukkoon sulatettu rasva. Leikkaa leivinpaperista halkaisijaltaan 26 cm:n irtopohjavuoan kokoinen ympyrä, peitä vuoan pohja paperilla, tasoita muruseos paperille ja laita vuoka jääkaappiin täytteen tekemisen ajaksi.

Täyte: Laita liivatelehdet likoamaan kylmään veteen. Vatkaa vaniljakastike vaahdoksi. Sekoita vaahdon joukkoon maitorahka, tuorejuusto, sokeri, vaniljasokeri ja sitruunamehu. Kuumenna 1/2 dl vettä kiehuvaksi ja liuota 10 minuuttia lionneet, puristetut liivatelehdet vesitilkkaan. Sekoita täyteseokseen. Lisää mustikat viimeiseksi ja sekoita varovasti täyteseokseen rikkomatta niitä. Kaada täyte vuokaan, peitä kelmulla ja laita jääkaappiin hyytymään ainakin 3-4 tunniksi, mieluiten yön yli.

Enjoy!

Yleensä sanotaan että moni kakku päältä kaunis, mutta musta tuntuu et tän kakun kauneus huokuu enemmän tuolta sisältä päin. Ei se niin hieno ja sileä ollut, mutta maistui tosi hyvältä! Ei jaksettu syödä koko kakkua.

T