Jatkoa edelliseen postaukseen. Eli Budapest oli matkamme määränpää. Mulla ei ollut kohteesta minkäänlaista käsitystä, ja tottapuhuen en ollut ikinä edes ajatellut matkustavani sinne. Unkarista tulee mulle ensimmäisenä mieleen vähän harmaa ja ankea likainen Neuvostoliitto, mutta toisaalta samanlailla ajattelin Riikastakin, ja ne luulot eivät pitäneet paikkaansa ei niin yhtään! Fiilikset lentokentällä olivat todella jännittyneet. Eli skumppa oli ihan paikallaan rauhoittamaan kireitä hermoja.
Lento lähti vasta tuntia myöhemmin mitä oli tarkoitus ja olimme Unkarinmaalla puolen yön paikkeilla. Etsittiin vain hotelli ja unta palloon, koska seuraavan päivänä olisi paljon nähtävää!
Aamulla ensimmäinen kohde oli lähteä Gellertin kylpylään, mutta päätettiin hieman lykätä lähtöä koska ulkona oli niin lämmin ja nätti ilma, että haluttiin mennä tsekkaamaan hoodit. Päädyttiinkin Margitin saarelle, joka lilluu keskellä Tonavaa Budan ja Pestin välissä. Kyseessä on pari kilometriä pitkä puistomainen alue, jossa oli paljon merkittäviä rakennuksia, kauniita maisemia ja paikallisia pieniä ruokapaikkoja. Normaalisti tähän vuodenaikaan ei kuulemma ole ollut niin lämmintä. Elohopea kiisi välillä jopa 28 asteeseen! Me oltiin ihan kesässä.
Tämä makkara oli kaiken pahan alku ja juuri. Mä vielä mietin siinä vaiheessa, kun Suikkanen vetäsi sen huiviinsa, että olikohan nyt ihan puhtaimmat ruokailuvälineet käytössä tai ihan tuoretta lihaa, mutta pidin suuni supussa. Jos olisin aikaisemmin avannut suuni ennen kuin toi kyrsä ehti lautaselle, oltaisiin oltu lillumassa kuumissa lähteissä! Ton rasvakikkareen takia (ja ehkä myös pienen matkastressin) Suikka tuli vähän kipeeksi, ja päädyttiin loppupäiväksi hotellille lepäämään kun se piteli mahaansa vessassa. Onneks kerettiin pari tuntia pyöriä edes siellä puistoalueella, ennenkuin vahinko kävi. Välillä käy näitä.
Ensimmäisen päivän iltana kiipesimme Budan linnavuorelle. Suikkasen maha oli jo rauhoittunut. Saatiin mutkitella kiemuraisia teitä kartta kädessä ja pelkkää ylämäkeä pitkän tovin. Nauratti, että täähän käy ihan treenistä kun ei saanut ottaa muuten treenikuteita mukaan kun sille ei kuulemma olisi aikaa.
Linnavuorella oli upeannäköinen ulkoilmaravintola, josta oli näyttävät näkymät kaupungin ylle. Oli aika ihanaa vaan istua terassilla, edessä viinilasi ja maittava ruoka ja katsella maisemia. Noh, ehkä vähän tuijotettiin toisiamme silmiinkin. :D
Hämärän tullessa näkymät vain paranivat kun tuhannet katulamput syttyivät. Romantico.
Vuorelta laskeutuminen kesti huomattavasti vähemmän aikaa. Vähän oli jyrkkä lasku! Ja tottakai menimme eri reittiä alas kuin ylös noustessa, ettei olisi tarvinnut kierrellä niin pitkiä matkoja. Takaisin meno reitti oli pieni pimeä puistopolku jyrkillä portailla, jota valaisi vain muutama hassu katulamppu. Fiksut turistit valitsee aina hämärimmät tiet.
Tiukan alastulon jälkeen mentiin viilentämään hermoja hotellin aulabaariin. Huomattiin, että sen oli vallanut 5 bussillista eläkeläisiä. Bileet pystyyn siis. Mojitot olivat myös ihmeen vetisiä. Meillä oli hotelli Budan puolella joka näytti olevan paljon rauhallisempi alue kuin Pest.
Seuraavana päivänä lähdimme Tonavan toiselle puolelle tutkailemaan, mitä Pestillä olisi meille tarjottavana. Körötettiin metrolla Széchenyin alueelle, jossa oli upea puisto, jonka ympäriltä löytyi paljon nähtävyyksiä! Tänä päivänä tarkoitus oli suunnata myös Váci utcan ostoskadulle. Ajattelin, että jättäisin Suikkasen parkkiin johonkin terassille oluen kanssa ja kiertelisin itse vaatekauppoja.
Meillä on ollut tapana ostaa jokaiselta reissulta samantyylinen jääkaappimagneetti "I <3"-teemalla. On niitä jo jokunen. :)
Samana iltana suunnattiin taas Pestiin. Saimme vinkin, että Oktogonin alueella löytyisi paljon hyviä baareja ja ravintoloita joissa voisi illallistaa. Vietettiin reissun viimeistä iltaa, koska aamulla olisi aikainen herätys aamupalalle ja sitten lähtö takaisin kentälle.
Kaikinpuolin Budapest oli todellinen yllättäjä! Rakastuin ihan totaalisesti paikan historiallisiin nähtävyyksiin, siisteyteen, vehreyteen ja yleiseen rentoon fiilikseen. Seuraavalla kerralla jos ja kun tänne tullaan, ottaisin majoituksen Pestin puolelta, koska siellä tuntui olevan menoa ja meininkiä enemmän kuin Budan puolella. Mutta ehkä näin ensikertalaiseksi järjestely oli toimiva näin. Tuli ainakin kierrettyä molemmat kaupungin puoliskot ja pääsimme päivänpäätteeksi aina rauhalliselle alueelle (mummojen kanssa) nukkumaan. Olis varmaan aika kurjaa, jos hotellin alakerrassa tai samalla kadulla olisi joku reivipaikka, ettei nukkumisesta tulisi mitään. Sen reivauspuolen voidaan hoitaa sitten seuraavalla kerralla. ;)
Reissu oli ihana ja teki hyvää parisuhteelle. Sitäkin pitäis vissiin aina välillä hoitaa? En voi muuta sanoa, että on meillä uskomattoman ihanat läheiset ihmiset kun ovat niin paljon aikaa ja rahaa käyttäneet ihan vain meitä varten. Kiitos. <3
T
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti